last walzt

 

huomenna suunta kohti kylmää pohjolaa...

olo on kummallinen. 

pää ei ole sisäistänyt ajatusta et huomenna on lähdön aika.

ehkä se sit iskee ku istuu koneessa.

 

  

 

kuten alla olevasta kuvasta näkee,

lunta on satanut mutta aurinko sulatti kaiken lopulta.

kaunis viimeinen päivä. aurinkoa ja hyvää seuraa.

olin Tuulin luona katsomassa poikia ja viettämässä viimesiä hetkiä.

 

" Hei, mitä kuuluu mä haluun kuulla kaiken

ei me katottas kelloa ellei aika lennä
tuulen mukana, tuu mukaan mun tarvii mennä
Ei vielä katkastas yhteyttä
en löydä tarpeeksi muistikuvii meistä yhdessä
Maailma pyörii ja auttamatta jatkaa
Älä mene kauemmas, mennään samaa matkaa

 

Eteenpäin hukkuneena tuulessa
eikä kai sitä suuntaa pysty muunnella
Mä tiedän hyvin mitä lupasin
Hyppäsin kyytiin, mut sit mä nukahdin
Kun avasin silmät, sinä olit vastassa
Et voinut jäädä olit ohikulkumatkalla
ainiin, kertoivat terveisiä muuten, 

mä tulin sieltä mistä päin tuulee..."

                                                  Joniveli - Tuulen mukana

Jatkan blogin kirjottamista vielä paluun jälkee,

millaset on tuntemukset ja sellasta

eli jos kiinnostus vielä riittää niin saa jatkaa lukemista :D

Kiitos kaikille kommenteista ja ihanista palautteista!

Kiitos kaikille lukijoille! <3

Hanna is back in Pohjola.