Adventure is near, i can smell it!

Kirjoitettu lauantaina klo 19.25 paikallista aikaa.

Rotoruan tuoksut on karistettu ja edessä avautuu merinäkymä. 

Life is good. Ei voi muuta todeta.

Koko päivä ajettu Rotoruasta itärannikkoa. 

Paikalliset lehmät on muute kovin häijyn näkösiä. 

Ja siis puhun todellakin itse eläimestä. 

Mutta mennääs taas ajassa jonku verran taaksepäin.

Tosiaan Kerikeri jäi taakse ja tuli kokeiltua autossa yöpymistä 

siinä sitten tarpeeksi ajettuamme. 

Kerikeristä mutkiteltiin Whitiangan liepeille ja todettiin 

että Howard saa olla nyt vieraanvarainen ja tarjota yösijan. 

Noh kommentoidaanko sitä yötä vaikka niin, 

että tulipahan kokeiltua sitte sitäkin :D

Herättiin auringonnousua katsomaa, 

mutta se ovelasti piiloutu pilvien taakse ja se siitä sitte. 

Onneksi paikallinen leipomo avasi meille ovensa juuri sopivasti 

ja kahvi kyyditti matkaa hyvin. 

Jopa niin hyvin et aamun kuntoilu tuli tehtyä vaivatta Coromandelissa (klo 7.30). 

Kavuttiin katsomaan mahtavaa ja niin kaunista Cathedral Covea. 

Kun oltiin takasin parkkipaikalla oli pahin turistirysä juuri alkamassa,

joten saatiin Tiinan kanssa ylistää ja taputella olalle itseämme 

ku oltiin niin oikeella ajoituksella liikkeellä. 

Parkkipaikalle kaartoi vielä sopivasti turistibussi, 

joka lisäsi meen hyvyyden tunnetta entisestään. 

Eli kaikinpuolin voittajafiiliksin jatkettiin matkaa Taurian kautta Taurangaan. 

Taurangassa painopiste oli suihkulla ja mahdollisimman nopeasti, kiitos.

Voittajafiilis oli jo ehtinyt hieman hälventyä, vaikka tottakai tietty usko niin omaan tekemiseen kuin muuhunkin pysyy :D 

Noh Just The Duck's Nuts -hostelli tarjosi mahdollisuuden suihkuun ja hyvän nukkumapaikan. Ne olivatkin kyseisen pysähdyksen ainoat keskeiset asiat. 

Hostelli ei ollut kummoinen, täynnä saksalaisia kuten muutkin, 

ja ei edes kovin viihtyisä, mutta vastasi sen hetken tarpeisiin.

Kaiken tämän jälkeen löysin itseni seuraavana päivänä kananmunanhajun keskeltä, Rotoruasta. 

Paikka vaikutti kaikesta huolimatta mukavalta, mielenkiintoiselta ja 

ennen kaikkea paikallinen hostelli, Funky Green Voyager, oli ehdoton ykkönen tähän asti. Kaikki viisi tähteä antasin mielelläni ja suositukseni, jos joku kysyisi. 

Hostelli oli edustettuna jälleen saksalaisilla, mutta vähemmistön edustajista löytyi sentään vähän valikoimaa. 

Buukattiin kaksi yötä hostelliin, jotta ehdittiin nauttia kaikista Rotoruan anneista. 

Hostellissa yöpyvät muut matkalaiset osoittautuivat erimukaviksi ja muutenkin päivät Rotoruassa jättivät hyvät muistot mielensopukoihin. 

Paikalliset nähtävyydet, varsinkin näin puunhaalaajalle The Redwoods, 

olivat siistejä ja päivän kuntoilut tuli jälleen hoidettua :) 

Wilderness explorer saattoi vain todeta et ”Adventure is near, I can smell it!”.

Vähän jopa haikein mielin käynnistelin tänään autoa ja Howien nokka osoitti tällä kertaa tosiaan kohti itärannikkoa. 

Iltapäivällä oltiin saavutettu East Cape ja sen majakka. 

Kiipeäminen majakalle osoittautui melko atleettisuoritukseksi, mutta tunnetusti urheilun suurkuluttajina se luonnistui meiltä kuin Virenin Lasselta juoksu aikanansa.

Näkymät oli kyl melkosen komeat ku näkymät oli silmän kantamattomiin. 

Siitä sit kurvailtiin häijyjen lehmien keskeltä takaisin päätielle, ja siis oikeasti lehmien keskeltä, joista osa oli siinä tyrkyllä itsemurhakandidaateiksi.

Onneksi yhtään lehmää ei satutettu tälläkään automatkalla. 

Päädyttiin yöksi tähän miltei kuolleeseen ja Jumalan hylkäämään kylään, jonka rinteeltä löysimme jälleen hostellien helmen

(viittaan tässä Funky Green Voyager -hostelliin), Brian's place. 

Tätä voisi kuvailla merenrantahuvilaksi tai -mökiksi,

riippuu kuka katsoo, mutta merinäkymä terassilta ei ole huono se :D

No nyt laitan eiliseen kirjoitukseen vaan jatkoa eli Brian's Place jätettiin myös taakse. 

Paikka oli aivan ihanan idyllinen omalla tyylillään ja 

paikan vetäjänä hyöri ruotsalainen nuori tyttö. 

Ilta sujui leppoisasti kuunnellen vuoroin merta ja vuoroin Marvin Gayta. 

Nyt sijainti on Gisborne, surffailun mekka. 

Yöpaikkana on rento & lungi surffimesta, Rayvon's Surf Shack. 

Yritetään kovin tehokkaasti sulautua surffailijoiden sekaan, meitähän tuskin huomaa :D

Mutta Howien pyörät tosiaan pyörii eteenpäin temmolla ja kirjottelu jää helposti. 

Nyt kuitenki taas muutama yö otetaan taukoa täällä Gisbornessa, merenrannassa. 

Palaan jälleen :)